Koivunmantokuoriainen

Puilla on muitakin vihollisia kuin ihminen ja koneet. Tässä yksi pieni otus. Kiehtovia kuvioita ne kieltämättä monesti saavat kuoren alla aikaiseksi. Jokainen kuoriainen vähän omanlaisiaan. 

Lapsena ollessa meillä oli tehty vuohiaitaus kuorellisesta mäntyrangasta. Vuohia kutsuessani siinä rapsuttelin kuivaa männynkuorta irti. Mikä shokki olikaan kun tajusin, että kuoren seassa käsiini putoili valtavia ,valkoisia, pehmeitä pötkäleitä, toukkia! Se ällötyksen tunne on vieläkin selkeänä mielessä. 

Nyttemmin on herännyt kiinnostus nuita tuholaisia kohtaan. Mikä tekee mitäkin, miksi ja milloin? Pienet kuoriaisen ja toukat eivät juuri enää ällötä mutta sitten kun puhutaan hapsenkateista ja jääristä niin se onkin jo eri juttu.. 

Kuvassa on Koivunmantokuoriaisen toukan tekosia. Kuoriainen on noin puolen senttimetrin kokoinen, ruskea, kiiltävä kuoriainen. Sen lentoaika on kesä-heinäkuun vaihteessa. (www.metla.fi)

Valkoisessa kaarnassa näkyy pistemäiset käytävien reijät ja kuoren alla, nilakerroksessa syömäkuvio. Aikuinen kuoriainen kaivautuu nilakerrokseen munimaan. Kuoriutuneet toukat lähtevät syömään omaa käytäväänsä ja näin muodostuu tuo tyypillinen kuviointi nilakerrokseen. Toukat talvehtivat nilakerroksessa. Siksi niitä saattaa löytyä myös pilkkeistä kaarnan alta talvella ja huoneenlämössä ne saattavat herätä liikehtimään..

Koivunmantokuoriainen saattaa iskettyä jo valmiiksi heikkoihin koivuihin, mutta myös terveisiin, etenkin niiden latvaosiin. Myös tuore, hakattu puutavara kelpaa. 

Toukka syö nilakerrosta ja siten haittaa latvuksen veden saantia ja siksi syömäkohdan yläpuolinen osa yleensä kuivuu. Tämä on pihakoivujen varsin yleinen riesa. Siksi tämäkin koivu on todennäköisesti polttopuuksi joutunut kun kuiva latva on talvella lumen painon alla katkennut. Terveet koivut saattavat hyvin kestääkin kuoriaisen hyökkäyksen mutta jos koivu kuihtuu nopeasti, kannattaa se korjata pois, koska toukat tulevat lisääntymään siinä ja mahdollisesti leviävät viereisiinkin puihin. Kunhan pitää pihassaan elinvoimaisimmat koivut, niin ei näistä kuoriaisista pitäisi mitään vitsausta tulla.

Mutta olisi kyllä mielenkiintoista tietää, että millä tavalla ne saavat niin virheettömän pyöreitä muotoja aikaan? 

Faktatietoa lisää Metsäntutkimuslaitoksen sivuilta, www.Metla.fi

-Heidi