Varusteet puusavottaan

 

Näistä, polttopuista, se alunperin lähti kytemään, minun kiinnostus metsäalan töihin. 

Nyt jo useampana vuotena peräkkäin on ollut melko lumiset talvet. Lumi on pakkaantunut puiden latvuksiin, kerrostunut kunnon tykyksi konsanaan. Huonostihan siinä on lopulta käynyt, varsinkin vasta harvennetuissa metsissä, joissa hoito on viivästynyt. Hontelot männyt eivät kestä valtavaa painoa ja napsahtavat puolesta rungosta poikki. Huonosti on käynyt myös nuorille koivuille. Ne sentään joustavat paljon enemmän, latvat hipovat maata mutta saatavat siitä vielä nousta pystyyn jatkamaan kasvuaan. On niitä koivujakin toki poikki mennyt. 

Lumituhojen jälkiä voi korjailla omasta metsästä polttopuuksi. Metsiin on hyvä jättääkin vaurioituneitakin puita, niistä tulee tulevaisuuden lahopuuta, mikä taas turvaa eliöstön monipuolisuutta. Tällä nykyisellä lumituhojen vauhdilla lahopuuta on tulevaisuudessa joka tapauksessa melko runsaasti, jos näitä luonnon harventamia metsiä ei hakata aukoiksi ja uudisteta.

Mutta mennäänpä nyt siihen pilkesavottaan. Minä tykkään siitä, polttopuiden tekemisestä, se on hyödyllistä monin tavoin. Pitää paikkansa, että polttopuu se tehokkaasti lämmittääkin, useammin kuin sen yhden kerran uunissa. Kaadat puun, karsit ja katkot sen; tulee lämmin. Kannat sen liiteriin, ehkä halot kirveellä, pinoat; tulee lämmin. Kannat sen pirttiin; tulee lämmin ja poltat sen leivinuunissa; siellä kypsyy puurot ja padat ja lämpöä riittää seuraavaan päivään. 

Metsään moottorisahahommiin lähtiessä tarvitset turvavarusteet. 

• Kypärä, visiiri ja kuulonsuojaimet. 
• Viiltosuojalla varustetut moottorisahaus housut sekä 
• viiltosuojatut kengät. 

Ne ovat ehdottomat. Lisäksi tarvitaan tietoa ja taitoa kaataa puu turvallisesti, kokemattoman ei pidä lähteä yksin metsätöihin. Lisäksi tarvitset tietenkin

• moottorisahan, 
• kombikannun, 
• viilat, 
• kaatoraudan ja 
• tukkisakset. Varasahakaan ei ole pahitteeksi, jos käy niin, että sahaat jumiin.. 

Polttopuiden kaadolla on kaksi hyvää ajankohtaa: keskitalvella tai kesällä täyden lehden aikaan. Talvella, lepokaudella, puussa on vähiten vettä, se on siis jo lähtökohtaisesti "kuivempaa". Kaadetut puut kannattaisi keväällä viimeistään katkoa ja halkoa ja antaa kuivaa kesän yli, mielellään esim. trukkilavojen päällä, että ilma pääsee kiertämään. Kesällä, täyden lehden aikaan kaadettu puu taas kuivattaa itse itsensä lehtien kautta, kunhan sitä ei mennä karsimaan. Kun lehdet ovat kuihtuneet ja irronneet, puu kannattaa katkoa ja halkoa ja laittaa pilkkeet kuivumaan. Hyvä polttopuu on saanut kuivua rauhassa kaksi vuotta. Mänty tosin on valmista jo vuodessa. 

Puu kaadetaan kaatokolon avulla. Ranteen vahvuiset puut saa nurin kyllä ilman koloakin esim. siirtelykololla, se on ihan näppärä tapa, mutta vähän järeämmät on hyvä suunnata kaatokololla. Kannattaa suunnata kaadot samoihin kasoihin, jolloin syntyy puu nippuja, eikä jokainen runko ole levällään eri suunnissa pitkin metsänpohjaa. Minä olen tehnyt puut parin metrin pituisiksi pölkyiksi ja kuljettanut kelkalla lähemmäksi halkomispaikkaa. Huonommissa maastoissa olen tehnyt rungoista nippuja ja kerännyt ne talteen kesällä kun maa kantaa.

Talvisessa puusavotassa minulla on ollut apuna moottorikelkka, reki ja ahkio. Ja olen työnnellyt pölkkyjä jopa kolalla, kun kelkasta on bensa loppu eikä traktoria kannata käynnistää. Luovuus on sallittua :) Eikä aina ole kaikkea pakko tehdä suurin investoinnein. 

Kaatokoloista tulossa oma postauksensa.

Ja eikun varusteita kasaamaan :)

-Heidi